4.12.2014

Terveisiä Köpiksestä!

Kuten olen aiemminkin hehkuttanut; rakastan Kööpenhaminaa! Täällä on niin ihana ja välitön tunnelma, rakastan näiden tyyliä, niin vaatteissa kun sisustuksessakin. Olen varmasti entisessä elämässä asunut täällä, tai tulevassa, tai nykyisessä ;). Mene ja tiedä, mutta rakastan! Ainoa miinus on tuo huvittava (ei niin kovin kaunis) kieli, siinä ei ole kyllä mitään viehättävää… No mutta hei, se on vain kieli, ei sen vakavampaa.




Olimme jo aikaisin aamulla täällä, ja kävimme aamupalalla erittäin viehättävässä ranskalaistyylisessä kahvilassa Granola, Frederiksbergissä. Olen käynyt tässä paikallisten suosimassa aamiaispaikassa ennenkin, enkä taaskaan pettynyt. Ihana tunnelma ja maukas aamupala.




Hotellin aulasta. Valitsin meille hotelliksi tämän trendikkään ja uusitun hotellin SP34, aivan keskustasta. Hotelli on todella tyylikäs ja sisustettu hyvin pelkistetysti ja on aivan tätä päivää. Hotelli on kunnostettu, ja sijaitsee vanhassa kivitalossa, ja minähän pidän erityisen paljon vanhoista kivitaloista.






Mielettömät ikkunat ja näkymä vastapäiseen taloon. Ihanaa!





Huonessa on ihania yksityiskohtia, kuten tämä kaunis lamppu.




Sitten syömään! Olin tehnyt pöytävarauksen ravintolaan Aamann's. Täydellisen hyviä voileipiä uudella tvistillä, eli ei mitään smörrebrödeja, vaan "tyylikkäitä" leipiä. Voi elämä, oli niin hyvää, etten tiennyt itkeä vai nauraa. Otimme molemmat kaksi erilaista leipää, jotka vielä puolitimme, eli saimme maistaa molemmat neljää erilaista makua. Maut olivat todella fressejä ja täydellisen hyviä… Huh, en voi sanoa muuta kuin, että menkää ja kokeilkaa.







Sitten illalla tapahtui jotain, mitä vaan ei saa tapahtua tällaiselle himokulinaristille… Olin meinaan tehnyt pöytävarauksen illaksi ravintolaan Manfred & vin, joka on saanut huikeaa suitsutusta joka suunnalta. Kun teimme lähtöä, niin sanoin miehelleni, että minulla oli hiukan huono olo, ja se yltyi taksissa niin pahaksi, että jouduin ottamaan pitkään happea ravintolan ulkopuolella. No, olo ei parantunut, vaan mieheni joutui mennä perumaan varaamamme pöydän. Silloin minulla oli vain niin huono olo, etten ajatellut muuta kuin seuraavaa toivottavasti parempaa minuuttia. Sitten kävelimme hissukseen hotellille ja join litran kivennäisvettä, ja olo parani muutaman tunnin päästä. Silloin tajusin, että hartaasti odottamani ravintolailta oli menetetty, ihana Manfred & vin… Sitten tuli pieni itku. Ruoanrakastajan painajainen oli toteutunut.





18 kommenttia:

  1. En ole koskaan käynyt! Olisi kyllä kiva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti mennä, suosittelen lämpimästi <3

      Poista
  2. Nyt vaan uusiksi Köpiksen matka, mä voisin lähteä sun kanssa. Vaikka enhän mä Mr. V ole mutta muuten ihan mukava. Heh. Airi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana matkakumppani olet Airi, tekisi mieli kyllä lähteä uudestaan, aamulento sinne ja myöhään yöllä takaisin, sellaisen tein viime vuonna. Mennään!!!

      Poista
  3. Voi minä rakastan Köpistä - olen yleensä ollut työni puolesta siellä pari kertaa vuodessa!
    Ikävöin Illium tavaratalon takana olevia pieniä vaateputiikkeja, rentoa tanskalaista lifestyliä
    ja ihania tanskalaisia pyöräilijöitä! Tanskalainen design on vaan minun juttu niin vaatteissa kuin sisustuksessa!

    Nauti ja toivottavasti teet ihania löytöjä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tein ihania löytöjä <3

      Köpis on mun ehdoton lempikaupunki, tykkään siitä enemmän, kuin New Yorkista… Minunkin suosikkeja ovat nuo Illumin lähistöllä olevat putiikit, ja nimenomaan se pääty Strogetistä. Ihana kuulla, että olet myös hurmaantunut Köpiksestä, ja kiva kun pääset sinne työn puolesta!

      Poista
  4. Näyttää kivalta kaupungilta. En ole koskaan käynyt köpiksessä, asia täytyy korjata joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy ehdottomasti, varmasti tulet tykkäämään!!!

      Poista
  5. Ihanaa kuulla että olet rakastunut Kööpenhaminaaan. Se on ollut minun kotikaupunkini jo vuosia ja minusta se aina vaa on yhtä ihana. Tietysti turistina on olla toisenlaista kun vakkariasukkaana. Ja onhan tässä maassa myös aika ns. tavallista elämää suurimmaksi osaksi. Mutta totta on,että meno on vähän letkeämpä kuin Suomessa. Kieleenkin tottuu ja sen oppiikin, ei se minustakaan niin kauniilta kuulosta, mutta kielen vivahteet oppineena se on oikeastaan aika jännä kieli. Toivottavasti olet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, sinä onnellinen asut siellä <3

      Olen huomannut, että mitä enemmän kuulen kieltä, niin sitä enemmän olen kait alkanut tykkäämään siitä…. Ja rakastan sarjaa "perijät" (suomennettuna), oi että se on niin hyvä tanskalainen sarja.

      Poista
  6. Mä olen käynyt Köpiksessä lapsena ja haluaisin uudestaan mennä Tivoliin. Silloin se oli mahtava paikka ja nyt olis jännä käydä siellä uudestaan. Toi fiilis, kun tuntee, että on varmasti edellisessä elämässä asunut jossain kaupungissa: mulle se on Vilna. Se on niiiiiin mun kotikaupunki. Ihan varmasti olen siellä joskus asunut. Aivan upea paikka ja ihania ihmisiä ja työkavereita. Aina yhtä kivaa käydä siellä:))) t. Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole käynyt Vilnassa, kuulostaa mukavalta paikalta. Maailmassa on kyllä niin paljon ihania paikkoja vielä näkemättä… Mutta kiva se on mennä usein ja uudestaan paikkaan, jota rakastaa, niinkuin minulle Kööpenhamina.

      Poista
  7. Minäkään en ole koskaan Köpiksessä käynyt.
    Ihanat nuo sängyn päädyt, ovatko tehty tuolin selkänojista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo olivat ihanat päädyt, ja mukava nojata ja lukea. Jostain vanerista se oli taivutettu, en usko että tuolin selkänoja, en kyllä mene vannomaan…

      Köpikseen sitten vaan!!

      Poista
  8. Voih, ihana Köpis!!! Se paikka vaan on niin sun näköinen!!! Saara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 kiitos
      Sinne pitää päästä pian uudestaan!!

      Poista
  9. Kööpenhamina on niin ihana. Sinne on kiva mennä aina uudestaan.

    Granolasta pidän kovasti, sinne menimme viime reissullakin. Manfredsissa kävimme vain viinillä, ulos lähtiessä vähän harmitti, ettemme syöneet mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua harmittaa niin vietävästi, että sairastuin ennen Manfredsiä :(
      No, ens kertaan sitten...

      Poista

Kiva kun kommentoit! Se ilahduttaa minua.