25.7.2015

Vastauksia haasteeseen

Sain ihanalta Saralta haasteen. Haasteessa on kysymyksiä minulle, johon vastata. Ja mitä kysymyksiä! Oli kyllä kieltämättä vähän haastavampia, mutta siis kivalla tavalla. Kiitos paljon tästä, näitä on aina niin kiva lukea ja tehdä.







1. Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta?

Kääk, heti kärkeen tällainen kimurantti kysymys. Tämä blogihan on hyvin pintapuolinen otos elämästäni, enkä täällä suuremmin avaudu enkä pohdi asioita. Se, mitä blogissa olen, on kyllä totta, eli olen nautiskelija, rakastan kauniita vaatteita, tykkään hyvästä ruoasta, olen onnellinen ja iloinen.
Mutta ehkä sitä ette tiedä, että olen valtavan avoin ja "kissa pöydälle" tyyppi niin ihmissuhteissa, kuin elämässä muutenkin. Ja vaadin sitä muiltakin. Olen valmis avaamaan tiukkojakin henkisiä solmuja, sekä  tilanteita hyvin avoimella ja rehellisellä otteella, ja se onkin sitten haastavaa, koska monet eivät ole valmiita samanlaiseen avoimuuteen. Ymmärrän toki hyvin, hyvin vaikeita asioita pidettäväksi omana tietona, mutta sellaisia pieniä suuria, joista olisi ihan hyvä keskustella.
Olen empaattisen ja iloisen luonteeni lisäksi hyvin kärkäs puuttumaan huonoon käytökseen. En voi sietää, jos jotain kohdellaan huonosti, tai töksäytetään rumia sanoja. Puutun heti tilanteeseen, en siis käännä selkääni vääryydelle. Osaan toki lukea tilanteita, milloin kannattaa olla puuttumatta. Mutta tarkoitan, että en tykkää siitä, että vierestä vain katsotaan ja työnnetään pää pensaaseen.


2. Onko sillä väliä, mitä lukijat ajattelevat blogistasi?

Tottakai se tuntuu kivalle, kun saa kehuja, että blogi on kiva ja mukavaa katseltavaa ja luettavaa. Silloinhan juuri tietynlainen lukijakunta, joka tykkää näistä minun blogini asioista on tänne löytänyt, ja hyvä niin. Sitten on tietysti niitä, ketä tämä blogi ei voi vähempää kiinnostaa, ja hyvä niin.
Lukijan käsitän ihmisenä, joka käy säännöllisesti lukemassa, ja tottakai minulle on tärkeää, että lukijani viihtyvät ja saavat jotain tästä blogistani.





3. Miten bloggariminä eroaa "realiminästäni" ?

Kyllä tämä aika realistisen kuvan antaa minusta, mitä blogissani olen. Toki ne syvälliset ja intiimit  ajatukset jäävät kuitenkin läheisten ja ystävien kanssa jaettaviksi. Täällä en tosiaan, kuten jo kirjoitin, avaudu tai pohdi. Ja koska olen kova nauramaan, niin se hekotus jää myös luonnollisesti lukijoilta kuulematta.


4. Mikä saa sinut nauramaan?

Aasinsiltana edellisestä vastauksesta, siihen nauramiseen… Tilanteet, hyvä läppä, verbaalinen osuva tilannekomiikka, ne saavat minut nauramaan. Vitsejä en voi sietää, oikein ahdistun, kun joku vitsiniekka porukassa alkaa kertomaan vitsiä. Huh, onneksi kaveripiirissä ei kuitenkaan näitä tyyppejä ole. Me nauramme mieheni kanssa paljon; tilanteille, minulle, hänelle. Ja lapsuudenkodissa naurettiin paljon, isäni on hyvä naurattaja, ja äitini hyvä nauramaan.


5. Mitä luovuus merkitsee sinulle?

Sana luovuus on minulle jotenkin taiteellista, sellaista joka ei ole ominta minua.
Mutta kun tarkemmin asiaa mietin, niin luovahan voi olla esim. kokatessa, jos vaikka jokin raaka-aine puuttuu, niin voi olla luova ja käyttää jotain muuta!


6. Ketä läheistäsi ihailet?

Äitiä. Äiti on niin kiltti. Ei puhu pahaa, iloitsee toisten ilosta ja suree toisten surusta.


7. Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?

Olen niin kovin kärsimätön, haluan kaiken tapahtuvan nyt ja heti. Ja toinen asia, joka ärsyttää on että jätän kaiken viime tinkaan. Ja vaikka tiedostan nämä, olen ollut samanlainen jo vuosikausia, niin silti en muutu. En ole varmasti yrittänytkään muuttua, eli oma vika.


8. Mikä sinussa ihastuttaa muita?

Se mitä ystävät ja tuttavat kertovat on, että olen hauska, hyvällä tuulella, antelias, empaattinen, kivaa seuraa ja epäitsekäs.
 Kyllähän minä noista itseni tunnistan, pyrin olemaan silti vieläkin parempi ihminen. Loppujen lopuksi olemme täällä toisiamme varten, ja tärkeintä on olla hyvä toisille.







9. Mikä sinusta tulee "isona"?


Nyt on hyvä, ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan otetaan kiitollisena ja avoimena vastaan.



10. Uskotko onnellisiin loppuihin?

Sana "loppu" on jo niin ahdistava, että en osaa yhdistää onnellisuutta siihen. Loppu, ohi, päättynyt,  ei mitään enää, kuolema… uh, ei kiva sana.
 Onnellinen loppu on mielestäni elokuvatermi, saduista tuttu loppulause. Ensin menee päin peetä, sitten mies ja nainen saavat toisensa.








Otatteko haasteen vastaan Tuulanneli ja At Maria's ?






6 kommenttia:

  1. Ihana sinä <3 Tämä on kiva ja myös haastava haaste, postasin eilen tästä itsekin. :) Hieman aiheutti ensin ajatuksen tasolla päänvaivaa, mutta sitten lähti ns.kynä kädestä. :)

    Tilannekomiikka on parasta ja sellainen nopea lauseiden nakkailu ja kopin ottaminen kiinni. <3

    Ihanaa viikonloppua Reetta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä haastava haaste, ei mitään lempiruokia tai muuta helppoa ;)

      Tilannekomiikka paras komiikka <3

      Poista
  2. Kiitos haasteesta ihanuus <3 tottakai otan haasteen vastaan.

    Itse asiassa postaus on aloitettuna luonnoksissa / nappasin haasteen Sadun blogista mutta olen hautonut postausta luonnoksissa jo viikon. Nyt teen sen valmiiksi ;)

    Ihania vastauksia ja voi hitsi odotan sitä sinun tapaamista livenä :)

    Kivaa viikonloppua sinulle ihanuus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että otat vastaan <3

      Niinpä, olisi kyllä niin kiva nähdä. Ja nähdäänhän me!

      Poista
  3. Kiva kun otit haasteen vastaan :) Näihin kysymyksiin joutui miettimään vastauksia ihan tosissaan, kuin olisi jossain kokeessa ollut ;)

    Kivaa viikonloppua Reetta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä, oli kyllä kinkkisiä kysymyksiä ;)

      Poista

Kiva kun kommentoit! Se ilahduttaa minua.