7.12.2015

Instagram viikko

Alkuviikko meni toipuessa edellis lauantain pikkujouluista, minulla menee nykyään ainakin kolme päivää hurvittelusta toipumiseen. Huh, ei kiva.
 Loppuviikolla tuli piipahdettua Kanarialla työreissulla, ja sunnuntaina nenäliinat olivat tarpeen, kun katseltiin Linnan juhlia. Aina, kun ovet aukeavat ja sotaveteraanit sekä lotat saapuvat kättelyyn, niin minä pillitän. Ja padot aukesivat myös siinä vaiheessa, kun Armas Ilvo ja pari muuta sotaveteraania esittivät kiitoksena juhliin kutsusta Veteraanin iltahuudon, voi luoja kuinka kunnioitan ja kiitän näitä miehiä, vielä elossa olevia sekä edesmenneitä. Hiljaiseksi vetää.
 Ai niin, ja tippa tuli silmään myös, kun Pekka Hyysaloa haastateltiin.. Välillä sitä miettii, että voisiko tuntea vähän laimeammin, mutta toisaalta, tunnen hyvin väkevästi ja voimakkaasti myös ilon ja naurun ja onnen. Ja täytyy muistaa, että liikutuksen kyyneleet ovat kuitenkin onnellisia kyyneleitä.




Jouluinen aamukahvi.




Maanantain mökötys, kun olo oli vielä, kuin junan alle jäänyt..




Meitsi snäppää, reetta77, jos haluat seurata.




Tunnelmaa.




<3




Ihana valo, aurinko!




Leivoin pipareita.




Täydellistä lehtikaalipastaa, laitan ohjetta tulemaan.




Söpö pipo Stockalta. Pääsee päähän ehkä tammikuussa…jos silloinkaan.




Aamu klo. 05, ja töihin.




Taidekuva Kanarialla.




Kylppäri on saanut joulua ylleen.




Olipa tänään tuulista, pakko laittaa untuvatakki päälle!






8 kommenttia:

  1. No samat on siellä olleet kyynelkanavien aukaisijat kuin minullakin <3
    Ihania kuvia - myös tuo mökötyskuva;)
    Hyvää uutta viikkoa, Reetta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana <3

      Onhan se ihanaa, kun tuntee..

      Mukavaa viikkoa sinullekin.

      Poista
  2. Snäppinimestä päätellen olemme samaa vuosikertaa, ja voin täysin samaistua hurvittelu toipumiseen. Pitääkin tarkoin valita ne hurvittelut, mitkä ovat kärsimyksen arvoiset ;). Lehtikaalipasta kuulostaa lupaavalta ja pipo on supersöpö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä tosissaan on vanhemmalla iällä hurvittelusta toipuminen aikaa vievää… Ja kuten sanoit, tarkkaan saa valita minne kinkereihin osallistuu.
      Laitan lehtikaalipastan reseptiä tulemaan :)

      Poista
  3. Vielä liikuttumisesta, minun ei tarvinnut Linnan juhlia katsellessa kuin kuulla sana sotaveteraani niin pala nousi kurkkuun ja silmiin kyyneleitä. Sama tapahtuu kun kuulen Finlandia-hymnin. Olkaamme onnellisia kun tunnemme näin voimakkaasti, jos emme, niin sydämemme olisi jäästä. T. Airi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Finlandia -hymni itkettää aina. Niin se on, mielummin tunnen kaiken voimakkaasti, kun että en tuntisi mitään...

      Poista
  4. Kiva insta viikko ! Mä en enään jaksa tedä instapäivityksiä blogin puolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mä taas huomaan, että teen näköjään nykyään enimmäkseen näitä. Täytyy vähän ryhdistäytyä tuon kameran käytön kanssa taas….

      Poista

Kiva kun kommentoit! Se ilahduttaa minua.