28.9.2015

Porkkanasosekeitto

Olen kovin tykästynyt tähän Hanna Sumarin Pienet suuret reseptit keittokirjaan. Tai kuten jotkut ehkä muistavat RAKASTAN ylipäätään keittokirjoja. Tykkään selata keittokirjoja ja suunnitella mitä seuraavaksi kokeilisin.
Tämä porkkanasosekeitto on aivan hurmaavan makuinen, yksi tämän kirjan suosikeistani. Keittoon tulee mm. sitruunaa, fetaa ja minttua. Arvannette, että tykkään kovasti.







Porkkanasosekeitto 

1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
1,2 kg porkkanoita
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl jauhettua kuminaa (hyvää ilmankin, olen kokeillut)
2 tl savupaprikajauhetta
2 sitruunan raastettu kuori ja mehu
7,5 dl kasvislientä (käytin litran)
1 dl raakaa kvinoaa
2 dl vettä
300g fetaa
silolehtipersiljaa
minttua
oliiviöljyä
(reseptissä ei mainita suolaa, minä lisäsin hieman)


Kuori ja hienonna sipulit. Kuori ja pilko porkkanat.

Lorauta öljy kattilaan ja kuullota sipuleita, kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää
pilkotut porkkanat, kumina, savupaprikajauhe ja sitruunan kuori kattilaan ja kypsennä niitä viitisen minuuttia välillä sekoittaen, kunnes porkkanat vähän pehmenevät.
Lisää kuuma kasvisliemi ja anna porkkanoiden porista hiljalleen, kunnes ne ovat pehmeitä.

Keitä sillä aikaa kvinoa. Kaada kuumassa vedessä huuhdottu kvinoa
kahteen desilitraan kiehuvaa vettä ja keitä hiljalleen noin 15 minuuttia.

Kun porkkanat ovat pehmenneet, ota kattila liedeltä, lisää sitruunamehu ja puolet fetasta.
Soseuta keitto sauvasekoittimella tasaiseksi. Tarjoile keitto oliiviöljyn,
fetan, yrttien ja kvinoan kanssa.

Täydellisen hyvää…















26.9.2015

Instagram lomakuvat

Kirjoittelen tätä Nizzassa, lähdimme tänään ajamaan Italiasta, jätimme auton Cannesiin ja otettiin taksi Nizzaan. Huomenna illalla lennämme kotiin. Loma on ollut ihan täydellinen, mutta yhtään kauempaa emme olisi "jaksaneet" olla. Olo on levännyt, hyvin syönyt ja täynnä puhtia. Silloin loma on tehnyt tehtävänsä.
 Nyt haluan raikkaisiin syystuuliin ja ahmia navan täyteen puolukoita, vetää keuhkoihin havumetsän raikasta tuoksua ja pukea päälleni nahkahousut ja jonkun ihanan harmaan neuleen. Ja kietaista kaulaan paksun ja muhkean kaulahuivin!




Helsinki-Vantaa, Wine&View. Tästä kaikki alkoi.




Cannes, Louis Vuitton.













Elämäni paras Bouillabaisse.







Edelleen Cannes.










Italia, Badalucco ja ensimmäinen kirja. Hyvä kirja.




Badalucco.







Toinen kirja, ihan huippu.







Panda ja Piaggio.




Syömään menossa. Edelleen Badalucco.







Maisema hotellihuoneesta, Santa Vittoria d'Alba.




Hello!




Meidän lisäksi vain muutama muu hotellissa,
ikäänkuin meidän oma kartano.




Breku.




Viinin maistelua.




Monforte d'Alba, Saracca viiniravintola.




Kolmas kirja, hyvä.







Vincafe, Alba.




Ihan huippu tämä ravintola, La Piola, Alba.




La Morra ja meidän kylppärihuoneen lattia.




Neljäs kirja, huippu.




La Morra.




Huh, miten hyvää.




Parvekenäkymää, La Morra.




Prosecco ja hyvä mieli.




Pizza <3




La Morra, niin kaunista.




Heippa Hei Italia! Nähdään pian. 








23.9.2015

Monforte d'Alba

Täällä Piemontessa on valtavasti pieniä ja suloisia kyliä rinteiden päällä. Kun ajelee tällä seudulla, niin jokaisella kukkulalla voi erottaa ikivanhan kirkontornin ja sen ympärille levittyneen kyläpahasen. Ja kirkonkellojen vieressä toden totta on tullut yövyttyä nyt jokaisessa paikassa. Kello lyö puolelta yhden lyönnin, ja luonnollisesti tasatunteina kellon osoittaman määrän. Yöllä ei sentään lyö, tai sitten vain nukumme niin sikeästi. Badaluccossa ilta seitsemältä kirkon tornista kuului vielä tavallisten lyöntien lisäksi sävelmä, talvisin kuulemma soi Ave Maria, ja minulle tuli heti kylmät väreet, voiko kauniimpaa ajatusta ollakaan.

Monforten kylä oli, kuinka ollakaan, aivan valtavan kaunis. Vanha kaupunki oli hyvinkin jyrkällä rinteellä, ja varvassandaaleilla oli aika vaikea kulkea. Kirkko ja tori sijaitsivat "tasaisella" maalla, ja vanhoille kujille tuli kulkea jyrkkää rinnettä. Viiniä kävimme maistelemassa Saracca viinibaarissa/ravintolassa. Täällä on tapana levittää baaritiskille upea buffet juustoista, oliiveista, leivästä… Ja kaikki kaupanpäälle, jos ostat lasin viiniä. Täällä kaikki on niin rentoa, paikalliset ottavat töiden jälkeen lasit viiniä viinibaarissa, kokoontuvat juttelemaan, eikä kenellekään tule mieleen, että lasillisessa tai kahdessa viiniä vaikka joka päivä olisi mitään ihmeellistä, saatika epäterveellistä. Tykkään tästä tyylistä kovasti! Luulen, että minussa asuu pieni italialainen (tanskalaisen lisäksi) ;).