31.1.2017

Päivän kostyymi

Kevään saapuessa tietyt pukeutumiseen ja meikkisävyihin liittyvät asiat toistuvat minulla joka vuosi. Huulipunan sävyt vaihtuvat fuksiaan, alan käyttää paitapuseroita, farkkujen sävy vaalenee huomattavasti ja raitapaidat alkavat taas houkuttaa, niin ja hajuvesi vaihtuu kevyempään ja raikkaampaan.
 Selasin Lindexin nettisivuja, ja tykästyin muutamaan ihanaan paitapuseroon. Oli pakko mennä heti  sovittamaan uutuudet. Lähti molemmat mukaan, tässä niistä toinen. Odotan vielä hetken keväisempiä kelejä tämän paidan kanssa, puen ylleni valkoiset farkut ja jalkaani Tod'sin loafferit, laitan huuliini fuksianpunaista huulipunaa ja ranteisiin Byredon Blanchea! Se olisi sitten siinä!
















29.1.2017

Instagram viikko

Tässä on siis kuvia muutamalta viikolta, kun tosiaan tämä kone temppuili, enkä ole taaskaan ajan tasalla bloggailussa. Toivon, että pian alkaa seesteinen vuosi 2017, ilman alamäkiä ja pettymyksiä. Kaikenlaista on alkuvuoteen mahtunutkin, pettymisiä ihmisiin, surua ja murhettakin. Elämää, kyllä. Riittääkö? Kyllä.




Kotoilun ytimessä. Ihanat kashmir vaatteet, sohva ja kahvi.





Vielä Mauritiuksen tunnelmaa. Meillä oli niin hauskaa, kiitos rakkaat kollegat.





Voi moro, mikä Mauritius!





Sitten ystävän luona Tampereella viinillä. Hän valkoisen kaveri, minä punaisen.





Sitruunasmoothie, ihan ite tein.





Rakastan avokadoa.





Ystävän kanssa Ekberillä, niin hyvä torttu!





Kotona.





Cancun.





Aamukahvit sohvalla nautittuna.





Tästä ei meikkituotteet parane, ihana Lumene.





Tampereella nääs, taas. Selma söpöilee.





Hotellisänky, lentoemännän taivas.





Hotellibreku, aina niin ihana aloittaa päivä.










24.1.2017

Toivepostaus työstäni

Heti, kun viime postauksessani aloin kehumaan, että tiivistän tahtia bloggaamisessa, niin pyllylleen meni. No, tähän liittyy kuitenkin teknisiä ongelmia, niin omatunto on ihan puhdas. Laiskuuttani en ole siis pettänyt lupauksiani. Läppärini teki tenät, mutta nyt se toimii taas, huollossa käytyään.






 Olen saanut jo aikaa sitten eräältä lukijaltani Instagramiin viestin, että voisinko kertoa tyypillisestä työpäivästäni, mitä siihen kuuluu ja kuinka pitkiä yöpyvät ovat. Joten olkaapa hyvä, toivottavasti tätä lukee myös joku, joka haaveilee ammatista, tai sitten vain moni, ketä aihe kiinnostaa.
 Lähdetään vaikka siitä, että kuvitteellisen työpäivän C/I aika (check in) on klo 06:00 aamulla. Se tarkoittaa sitä, että toimistolla Helsingin lentokentällä on oltava viimeistään klo 06:00, mukavampi tietysti kaikille, jos vähän aiemmin. Itse tulen yleensä varttia aiemmin, ja kun matkoihin menee minulla noin 40 minuuttia, niin kotoa lähtö on viideltä, ja koska vihaan kiireisiä aamuja, niin tykkään herätä tuntia aiemmin, joten kello soi 04:00.
 Kun koko crew on koolla toimistolla, niin alkaa lennon valmistelu, eli briefing. Briefingissä käydään koko lento läpi "paperilla", monta matkustajaa on, monta heistä on lapsia, onko sylivauvoja, onko jotain erikoisuuksia, mikä pitää ottaa huomioon, esim. avustusta tarvitseva matkustaja. Käydään läpi turvallisuusasioita, purseri kysyy miehistöltä kysymyksiä, ja niihin täytyy osata vastata. Seuraavaksi käydään läpi medical kysymyksiä, eli taas tentataan vähän, jos vaikka kävisi joku sairauskohtaus, että kuinka missäkin tilanteessa toimitaan. Sitten jaetaan positiot, että missäpäin konetta kukin miehistön jäsen työskentelee. Seuraavaksi kapteeni tulee kertomaan lentoajan ja kertoo miehistölleen lentosäästä, onko mahdollista turbulenssia tiedossa, ja mihin aikaan lentoa, jos on. Yleensä pieni turbulenssi, jos sitä on luvassa, osuu kahvitarjoilun hetkeen, kumma juttu, mutta niin totta ;).
 Kun briefing on ohi, otetaan kimpsut ja kampsut mukaan ja lähdetään koneelle, ensin turvatarkastuksen läpi ja sitten siitä koneelle. Koneessa saattaa olla jo porukkaa sisällä, mekaanikko, catering henkilökuntaa, siivojia... Sinne sekaan sitten vaan! Ensin teemme jokainen oman alueensa turvachekit, tarkistamme esim. happipullot, sammuttimet, laskemme ja tarkistelemme kaikenlaista turvalaitteita koneessa, tämä tehdään jokaikinen kerta, ennen jokaista legiä. Sitten tarkistamme ruoat, ja teemme vielä lopulliset turvajutut, sitten olemme valmiita ottamaan matkustajat koneeseen. Eli, kun boarding alkaa, niin työpäiväämme on kuulunut jo paljon erilaisia työtehtäviä.

 Sitten, kun lento saapuu kohteeseen, ja matkustajat ovat ulkona koneesta, niin teemme taas erinäisiä turvatarkistuksia. Jos kyseessä olisi nyt vaikka Kanarian lento, niin miehistö, joka lentää koneen takaisin Helsinkiin, saapuu koneeseen. Huikkaamme heille, jos meillä on jotain erityistä mainittavaa, mutta kaikki tieto on kuitenkin kirjattu ylös seuraavalle miehistölle. Sitten siirrymme hotellille. Hotelliin päästyäni käyn kävelyllä, sitten suihku ja illalla miehistön kanssa yhdessä syömään. Pitkien yöunien jälkeen käyn aamulla juoksemassa ja nautin aamiaisen. Kotilento lähtee yleensä iltapäivällä Kanarialta, joten joskus ehtii istumaan vähän aikaa parvekkeella, ennen univormun pukemista.

 Jos kyseessä on kaukolento, niin viivymme hieman pidempään kohteessa.




Lepo on minulle numero 1. Aina. Joskus voi jäädä illallinen väliin, vaikka olisi kuinka
kivaa istua miehistön kanssa syömässä. Uni, lepo ja nukkuminen/nukkumattomuus
näkyvät ja tuntuvat kropassa.




14.1.2017

Mauritius

Voi pojat! Siitä on ainakin 7 vuotta, kun meillä viimeksi oli talvilentoja Mauritiukselle. Pidin paikasta jo tuolloin, nyt rakastuin Mauritiukseen, tai lähinnä niihin merimaisemiin ja ilmastoon. Pidän sen kuivasta ilmasta, tuulesta ja kauniista valosta. Turkoosi meri ja sen ihan kohina ja tuoksu vielä lisänä. Kuivalla ilmalla tarkoitan lähinnä sitä, että hiki ei samalla tavalla läsnä, kuten esim. Thaimaassa.
 Tällä reissulla pysyin koko ajan hotellilla, nautiskelija luonne kun olen, niin haluan vain pötkötellä ja ihailla meren kauneutta, lukea kirjaa ja välillä pulahtaa mereen. Aktiiviset tyypit varmasti kiertävät koko saaren ja näkevät jotain muutakin. Minä kun olen hedonisti, niin makoilen vain hotellin omalla uimarannalla, nautin olemisen onnesta, siitä että voi vain olla ja kääntää kylkeä.Vaikka olisin tuolla kolme viikkoa, niin varmasti käyttäytyisin aivan kuten nytkin; chillaillen ja nautiskellen.
 Voi sitä huokailun määrää, kun ilmaisin onneani kollegoilleni. He kuulivat kymmeniä kertoja, kyllästymiseen asti; "rakastan tätä paikkaa, rakastan merta, rakastan tätä valoa, katsokaa nyt, eikö olekin ihanaa".














Toivon sydämeni pohjasta, että minulla on vielä Mauritiuksen 
yöpyvät tänä talvikautena.









7.1.2017

Instagram viikko

Tiedän, että olen täällä jo muutamaan otteeseen kertonut postailevani useammin, mutta sitten se on vain jäänyt…
Mutta tänä vuonna teen ryhtiliikkeen, ja bloggaus on taas tiheämpää ja laadukkaampaa, (hah tuota ei ehkä kannata sanoa ääneen, mutta sanoinpa kuitenkin…) Muutamia postaustoiveita olen saanut, ja lupaan täyttää toiveet asap.
Moni tykkää, että tämä Instagram viikko on kiva, joten tämä tulee päivittymään aina viikon lopulla, kuten vanhoina hyvinä aikoina. Yleensä sunnuntaisin, tänään lauantaina, koska huomenna olen taas maailmalla. Lontoon kautta Mauritiukselle, sieltä sitten saatte rantakuvia riittämiin.

Jossain vaiheessa innostun varmasti taas kokkailemaan, reseptejäkin sitten luvassa.

Ja tämän viikon kuvat ovat sitten sikin sokin, ja mukana myös joulun reissulta kuvia.



Thaimaa










Hotellihuone-elämää Lontoossa.





Kotoilua.






Ihanat paukkupakkaset.






Thaimaassa lähdössä jouludinnerille.






Auringonlasku.






Home sweet home ja kuppi kahvia.






Puuro kaikilla mausteilla.






Maailman paras pizza, Kotipizzan lankku. Beef and roast valkosipulimajoneesilla,
lisänä aurajuustoa.






Meksikossa.






Hotellisänky, lentoemännän taivas.










5.1.2017

Uusi vuosi

En ole juuri koskaan ollut mikään uuden vuoden lupausten tekijä, saatika höpöttänyt mistään "new year, new me" fraaseista. Vuosi vaihtuu, aurinko nousee, aurinko laskee ja muutkin planeetat käyttäytyvät kuta kuinkin samanlailla. Mutta tämä uusi vuosi oli jotenkin merkityksellinen minulle. Jo pelkästään se, että ex mieheni läväytti avioeron kasvoilleni juurikin vuosi sitten, uuden vuoden aattona. Ja se, että vuosi 2016 on tähän asti elämäni tuskaisin, täynnä muutoksia suuntaan ja toiseen, erittäin epävakaa ja onneton vuosi. Minulle oli tärkeää saada päätökseen viime vuosi, ikäänkuin ympyrä sulkeutui, ja minulle tuli tunne ihan konkreettisesta uudesta alusta.

Tosin mitään rituaaleja en suorittanut, en polttanut poroksi mitään, enkä sylkenyt mihinkään suuntaan. Join lasin shampanjaa ja menin aikaisin nukkumaan, koska seuraavana aamuna oli klo 05 herätys. Keskiyöllä heräsin valtavaan rytinään ja jyskeeseen, hymyilin vähän aikaa; vuosi taisi vaihtua…

Niin, toivon tästä alkaneesta vuodesta parempaa, kuin viime vuosi. Toivon iloa ja onnea, hauskoja hetkiä ja tapaamisia, sekä paljon aikaa läheisten kanssa. Se on parasta se, ihmiset minun elämässäni.






Skål på den saken.